Kielen takia.
Linköping oli mulla ensimmäisenä vaihtoehtona kaikista yliopistoista, jonne hain. Halusin oppia ruotsin kunnolla. Ja Linköping taas oli aika luonnollinen valinta Marian ja muiden täällä olevien tuttujen takia.
Ekat kolme viikkoa on menny siis enemmän tai vähemmän vaihtareiden kanssa enkuks höpöttäen. Kaupat ja muut arkihommat pyrin kaikki käymään ruotsiks. Ja ruotsalaisten kämppisten kanssa oon puhunu ruotsia. Oppinukin jo jotain. Mutta eilen jouduin sit uuden haasteen eteen ja kohtasin sen, minkä takia tänne oon alunperin tullu. Mulla oli ensimmäinen luento eli koulu alko.
Arbetslivets etik. Kuullostaa mielenkiintoselta. Vad är rätt och vad är fel. Alku meni yllättävän hyvin. Jännitti tietty ja meitä oli aika pieni ryhmä. Opettaja oli tosi mukava ja puhu semi selkeetä ruotsia, joten huokasin jo helpotuksesta. 45 minuuttia takana och tid för fika. Toinen puolikas enää jäljellä ja pääsisin sulattelemaan hommia viikoks esseetehtävän parissa. "Och nu ska vi diskutera.." "NEJ NEJ NEJ!!!" Siinä joutukin sit jo usko pienelle koetukselle, kun pääs keskustelemaan hoitotyöskentelijöiden etiikasta parin skånskalaisen kans. Onko oikein, et aggressiivisille dementiapotilaille syötetään usein lääkkeitä esim. ruoan mukana, kun he eivät muuten niitä söisi vai uhkaako tämä heidän autonomiaansa. "Och vad tycker du?"
Mut elossa ollaan ja olin siis sitä mieltä, et hirmu vaikee sanoo. Eiväthän he välttämättä enää hahmota, mikä heille on parasta. FIU!!
Mut ihana olla takas koulussa ja päästä opiskelemaan. Pupusyksyn jälkeen oon tehny aina enemmänja vähemmän töitä koulun ohessa, joten opiskeluun keskittyminen tuntuu arjen luksukselta. Mulla on oikeesti aikaa opiskella. Ja mä oikeesti pidän siitä. Oppia ikä kaikki.
Ekat kolme viikkoa on menny siis enemmän tai vähemmän vaihtareiden kanssa enkuks höpöttäen. Kaupat ja muut arkihommat pyrin kaikki käymään ruotsiks. Ja ruotsalaisten kämppisten kanssa oon puhunu ruotsia. Oppinukin jo jotain. Mutta eilen jouduin sit uuden haasteen eteen ja kohtasin sen, minkä takia tänne oon alunperin tullu. Mulla oli ensimmäinen luento eli koulu alko.
Arbetslivets etik. Kuullostaa mielenkiintoselta. Vad är rätt och vad är fel. Alku meni yllättävän hyvin. Jännitti tietty ja meitä oli aika pieni ryhmä. Opettaja oli tosi mukava ja puhu semi selkeetä ruotsia, joten huokasin jo helpotuksesta. 45 minuuttia takana och tid för fika. Toinen puolikas enää jäljellä ja pääsisin sulattelemaan hommia viikoks esseetehtävän parissa. "Och nu ska vi diskutera.." "NEJ NEJ NEJ!!!" Siinä joutukin sit jo usko pienelle koetukselle, kun pääs keskustelemaan hoitotyöskentelijöiden etiikasta parin skånskalaisen kans. Onko oikein, et aggressiivisille dementiapotilaille syötetään usein lääkkeitä esim. ruoan mukana, kun he eivät muuten niitä söisi vai uhkaako tämä heidän autonomiaansa. "Och vad tycker du?"
 |
| Muistiinpanot on sekasin suomeks ja ruotsiks.. ehkä tähänkin vielä joku tatsi löytyy. |
 |
| Jouluksi kotiin! Luullusta poiketen mun opinnot loppuukin siis jo ennen joulua eikä vasta 18.1. Jeee! Pikkusen helpompi kevään opintojenkin kannalta :) |
Mut elossa ollaan ja olin siis sitä mieltä, et hirmu vaikee sanoo. Eiväthän he välttämättä enää hahmota, mikä heille on parasta. FIU!!
Mut ihana olla takas koulussa ja päästä opiskelemaan. Pupusyksyn jälkeen oon tehny aina enemmän
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti