Niitä, näitä ja niiauksia

Allt är bra här.

Vois kirjata ylös näitä ihan perusjuttujakin. Enemmän tai vähemmän ollu reissuja ja erityisiä tapahtumia, joita tänne on tullut kirjattua, joten nyt pikkuflunssan kourissa täällä peiton alla aloin mietiskelee niinkin hurjia juttuja, kun mites täällä oikeesti menee.

Hyvin menee kaikenkaikkiaan. Alkaa tuntua jo kodilta. Kieli alkaa jo tarttumaan ja koulurytmikin on jo löytynyt. Tai jos sitä rytmiks voi kutsuu. Mulla on kaks kertaa viikossa kouluu, plus joka toinen keskiviikko. Heh. Mut toisaalta on ollu rento, kun on saanu valmistautuu luennoille kunnolla ja ottaa rennosti. 

Uusin kurssi on Presentationsteknik, jolla siis nimensämukaisesti harjoitellaan esiintymistaitoja. Meidät on kurssilla jaettu kahteen pienempään ryhmään, joiden kanssa käydään siis viikottain läpi erilaisia tehtäviä. Tähän mennessä on ollu tunti valmistelemattomia esityksiä ja toisella tunnilla pidettiin puheet otsikolla "Jag som talare". Tehtävät ei sinänsä oo ollu haastavia, mutta huomaahan sen, miten kieli ei kuitenkaan oo se äidinkieli. Ihanasti ihmiset kuitenkin kannustaa koko ajan. Sain mun puheen sisällöstä hyvää palautetta ja kiitosta just siitä, miten jaksan tsempata vaikka jokainen sana ei aina tuukaan mieleen. Ennen tiistain luentoo Cecilia oli jopa odottamassa mua ulkona ja halas heti ku tajusin jonkun huutavan mun nimeä. Mulla on koulukaveri, jee. Huomenna mennäänkin valmistelee Cecilian kanssa meidän ens tiistain paripresistä aiheesta "Språklig kommunikation".

Etiikan kurssi on aikamoinen. Opettaja on aika humanisti. Kiihko. Haha. Mut yritän pysyä mukana. Sielläkin oon saanu kaks kaverusta, joiden välissä turvallisesti istua. Rasmus oli jopa lisännyt mut Facebookissa kaveriks. Laitto viestin perään, et ajatteli et on kiva jos ois joku kontakti kurssilta nyt, kun "Föreläsaren känns ju bara speedad och förvirrad.." Haha. Kuinka liikkis? Mut tällasia nää on. Kauheen mukavia. 

Ruotsin kielen kurssikin on ollu positiivinen yllätys. Kieliopillisesti ei kyllä mitään uutta ja kerrataan lukion ruotsii, mut kun käytössä on eri kirjat ja koko opetus on ruotsiks, saa sieltäkin yllättävän paljon irti. Ne on ainakin ihan rentoja luentoja. Kertaus on opintojen äiti.

Mittees muuta. Kämppikset on edelleen jees. Myös monien meidän kavereiden mielestä täällä on niin hyvä meininki, et meillä hengailee aika usein erinäköistä jengiä. Pitäs varmaan kirjottaa ruotsiks tai enkuks, et viesti menis Lealle ja pojillekin perille, mut kiitos kiitos kiitos jollekin onnettarelle, joka on arponut meidät tähän korridoriin. Mua naurattaa edelleen mun ja Larsin lounas tänään. Muiden huoneisiin Lars voi kuulemma soittaa huoltomiehen (meidän huoneet on jäätävän kylmiä), mut rivien välistä hän on ymmärtäny et asunnot C 10 suomalaistyttö ei tunne oloaan kotoisaks näin lämpimäs. Lisää kylmää! Oon Hesamille erityisen kiitollinen, kun se pysty lainaa mulle rahaa mun pankkikorttisäätöjen aikana. Lea on ihana, kun se aina yllättää jonkunsortin kakuilla ja leivoksilla. Ja Jakobin kanssa on mahtava istuu illalla sohvalla, juoda teetä ja tuskailla meidän epäonnee. Esim. jos muistatte viime sunnuntain ja tuskaisen renkaanpaikkaajan. Noh seuraavana päivänä herra lähtee kouluun vaan huomatakseen ajan ja vaivan kanssa korjatun pyörän tulleen varastetuks yön aikana. Myös Larsin pyörä oli lähteny. Nice. Sattumia täältä korridorista ei siis ainakaan puutu!

Ja iso kiitos myös Kerttulinkadun kommuunille! Siellä palvelu pelaa ja toiminta on just laajennettu kansainväliselle levelille. Tykkään tyylistä. Eve on siis tänään käynyt nopeesti hakemassa mun varastosta mun haalarit ettimässä mun varaston alimmasta laatikosta, jossa olin varma niiden olevan, mun haalarit vaan huvittuneesti huomatakseen laatikon olevan tyhjä. Haalarit löyty kuulemma oven viereisestä Stockan laatikosta. Hupsss. Mut iso kiitos <3 (Täällä siis haalarikulttuuri viety ihan nextille levelille. Ilman niitä ei juuri mennä koulun bileisiin, joten eikun kusti polkemaan.)

Olin siis varma, että ne on tuolla alimmassa valkosessa laatikossa. Todellisen paikan näette heti vasemman käden kohdalla. Joko Rajis naurattaa?

Vad vill jag säga här, är:

-Lars, jag fryser också! Hoppas du ringe och glömde inte nämna mitt rum. 

-Hesam, tack så mycket! En gång till! Du är alltid så hjälpsam!

-Jakob, tack att du är där och delar allt otur med mig. Det är... hmm.. dit (o)tur nästa gång?

-Lea, tack att du alltid är där. Thank you Lea! Maybe you understood it already? ;)