Kun pääsen kotiin

Ikävöimästä itseni yllätin, viime vuosien kavereita kaipailin.

Mutta pyh. Ihan turhaan. Siellä ne mua Turussa, Helsingissä, Joensuussa ja missäpäin tahansa odottavat. Ja kun pääsen (vai joudun) palaamaan yllättävänkin pian kotiin, ihan ensiksi aion:

1) Olla kiitollinen sille, joka tulee mua satamaan vastaan. Vink vink kaikille autoileville ystäville Turussa.
2) Keittää kahvit mutteripannulla ja vaahdottaa maidot päälle.
3) Tyhjentää laukut ja pakata seuraavat.
4) Mennä kampaajalle! Sweet baby Jesse tätä juurikasvua. 
5) Nähdä kavereita, jotka eivät vielä ole joulun viettoon Turusta ehtineet.
6) Ottaa seuraavana päivänä junan itään.
7) Nähdä kavereita, jotka ovat jo kotiseudulle joulun viettoon ehtineet.
8) Syödä
9) Nukkua
10) Syödä Saunoa (!!!!)
11) Moikata ukkia ja muita hassunhauskoja perheenjäseniä. Erityismaininnan ja huomioni saavat Netta, Miimi ja Juuso.
12) Syödä edellä mainittujen lapsosten kanssa salaa karkkia, kun heidän vanhempansa eivät ole kotona. "Juuli-täti lupas!" Kyllä! Näin teen myös seuraavalla kerralla, kun nähdään.
13) Olla vaan. Ja ehkä vähän laskea rinteitä alas.

Aika on mennyt ihan sairaan nopeesti. Kiva on tulla jo pian kotiin, mutta nyt kiirehdinkin tästä nauttimaan viimeisestä reilusta kuukaudesta täällä!

Eka glögilasi kädessä fiilistelen viime joulua. Se joulu olikin elämäni hauskin! Tuli naurettua oikein olan takaa. On ihan normaalia, että suvussa vierailee joulu toisensa jälkeen mykkä pukki ja illan päätteksi askarrellaan yhdessä tuumin jouluinen musavideo. Unohtamatta tietenkään kotimatkaa. Meidän iskä tunsi Steve Jobsin ;) haha.

Tulevaisuuden lupaukset voimistelussa (ja Hollywoodissa), lätkässä/tenniksessä/golfissa/pesäpallossa sekä ruoanlaitossa!